Kokemuksia 15,000 merimailin matkoilta
Ostimme Remoran wave 3:n Atlantin kierrokselle taataksemme sähkön tuotannon myös pidemmillä legeillä.
Sähkön kulutuksemme on merellä keskimäärin 60-200ah/vrk riippuen teemmekö vettä käänteisosmoosilla merivedestä ja kuinka paljon pysyttelemme linjoilla (Starlinkin avustuksella). Peruskulutus koostuu navigointielektroniikasta, jääkaapista, valaistuksesta ja puhelimien, pädien ja vastaavien latauksesta. Kylmemmillä legeillä lämmitin vaatii myös osansa sähkön tuotannosta.
Meillä on veneessä 400ah LiFPo4 hupiakusto. Ohessa huomioita n. 15 000nm käyttökokemuksella.
Suunniteltu yksinkertaiseksi
Remoran on minimalistinen laite. Se on helppo ja nopea asentaa paikoilleen sekä ottaa pois ankkurissa tai satamassa. Kun generaattoriyksikkö on nostettu pois paikaltaan ei peräpeilissä ole kuin siisti 200mm alumiinikisko. Eli kun laite on otettu pois käytöstä se ei ole millään tavalla tiellä.
Alumiinikiskon asentaminen on helppoa. Koska peräpeilimme on aavistuksen kupera, laitoin kiskon ja rungon väliin 6mm kangasvahvistetun ja muotoillun kumimaton, jotta kiskon paine jakautuu runkoon tasaisesti.
Laitteen mukana tullut kansiläpivienti on helppo asentaa ja sähkötyöt olivat mallia todella yksinkertaiset sisältäen ainoastaan kaapeloinnin generaattorilta lataussäätimelle ja säätimeltä akuille. Kansiläpiviennin liittimen käsittelin akkurasvalla ja vuoden aikana ei ilmennyt ainoatakaan ongelmaa.
Kulmasäädön ja telineen rakenteesta mainittakoon, että iso osa näkyvistä ruuveista oli löystynyt ensimmäisen 1000 mailin purjehduksilla. Lisäsimme kierrelukitetta ja kiristyksen jälkeen ongelma poistui.
Ensimmäiset kokeilut
Ensimmäinen kokeilu oli huhtikuun alussa. Nollan tuntumassa ollut ilman ja meriveden lämpötila eivät ainakaan vaikuttaneet laitteen toimintaan. Reippaassa tuulessa vauhtia ja tuottoa riitti yli oman tarpeen. Akut tulivat paneelien avustuksella täyteen parissa kolmessa tunnissa.
Nopeuden laskiessa alle neljän solmun Remoranin tuotto heikkenee. Tällöin myös hydrogeneraattorin venevauhtia hidastava vaikutus kasvaa prosentuaalisesti merkittäväksi. Saaristossa on myös monesti sähköä tarjolla, eli kevyessä tuulessa priorisoimme venevauhdin sähkön tuotannon edelle.
Kun tuulta riittää lisää Remoran omavaraisuutta saaristossa pilvisillä keleillä ja syksyllä kun päivä lyhenee. Sanoisin, että erityistä hyötyä laite tarjoaa venekunnalle, jotka purjehtivat pitkiä kausia.
Pitkillä avomeripurjehduksilla hydrogeneraattori lienee järkevin, toimintavarmin ja tasalaatuisin tapa tuottaa sähköä. Jos pitäisi valita hydrogeneraattorin ja aurinkopaneelin väliltä, ottaisin hydrogeneraattorin, mutta jo redundanssin vuoksi näkisin eduksi energian tuottamisen useilla eri tavoilla.
Reippaasti virtaa avomerelle
Vuoden reissumme aikana, 5,5-6 solmun keskinopeudella, Remoran tuotti meille riittävästi virtaa, vaikka pidimme Starlinkiä kokoajan päällä
Aurinkopaneelit takasivat sen, että sähkö riitti myös vesikoneen pyörittämiseen. Purjehdimme kaikki pidemmät avomeripätkät käytännössä akut täynnä. Varaus akuissa oli pääosin yli 80%.
Sargasson haasteet
Ainoat ongelmat Remoranin kanssa kohtasimme Atlantin ylityksellä länteen.
Valtavat Sargassolevälautat ovat hydrogeneraattorille ongelma. Pahimmillaan laitteen ympärillä oli puolimetrinen levypalloa, joka ravisti koko venettä.
Levän poisto onnistui ainoastaan laskeutumalla uimatasolle ja ronkkimalla levät irti käsin.
Kerran levän joukossa potkurin ympärille oli päätynyt nylonköysi. Laitteen nostamista lennossa ei suositella, enkä suosittele minäkään, mutta surffin jälkeen jos nopeuden sai alle neljän solmun, oli laite mahdollista kipata ja sitten liu’uttaa pois kiskolta puhdistusta varten.
Nopeuden ollessa suurempi ei kulmasäädön lukitusta saanut veneestä löytyvillä voimilla auki. Ja sama toiseen suuntaan laitetta asennettaessa. En käy tässä riskianalyysiä läpi, mutta riskit olivat ilmeiset. Siksi päätimme päivän jatkuvan putsaamisen jälkeen ottaa laitteen pois, ennen kuin sattuu vahinkoja.
Vaikutus sähköntuotantoon oli kriittinen ja jouduimme lataamaan akkuja pari tuntia dieselillä, jotta voisimme saapua Tobagolle vesitankit täynnä ja akut kohtalaisessa latingissa.
Sargassolevä vaurioitti myös kulmasäätöä, jonka muovisena on tarkoitus toimia sulakkeena törmäyksissä. Pari hammasta vääntyi hieman, mutta palat ovat kestäneet tämän jälkeen vielä 6000+ nm purjehduksen, ja ovat edelleen käytössä. Näkisin kulmasäädön hammaspalat hyvänä lisänä varaosa-pakettiin.
Rakennettu merielämää varten
Remoran on ollut käsittämättömän kestävä ja huoleton laite. Välillä potkuri pyörii ilmassa, välillä sitä murjovat perästä yli 5 metriset murtuvat aallot. Veden lämpötila on vaihdellut 0 ja +28, eikä lämpöjen kanssa ole ollut ongelmia.
Veneemme nopeusennätys meni rikki lukuisia kertoja ja 15 solmun surffit eivät ole aiheuttaneet ongelmia, vaikka emme suojarelettä hankkineet. Toki nopeus veden suhteen jää surffeissa maltillisemmaksi ja ylitti harvoin 10 solmua.
Jälkikäteen ajateltuna jäimme lähinnä kaipaamaan helppoa tapaa nostaa ja laskea laite turvallisesti purjehduksen aikana. Erityisesti sargassolevävyöhykkeellä purjehdittaessa tämä olisi hyödyllinen ominaisuus.
Emme alunperin hankkineet easy lift -järjestelmää, koska sen asentaminen pieneen ja kuperaan peräpeiliimme olisi ollut haastavaa, mutta käytäntö osoitti, että se olisi ollut tarpeellinen.
Jussi ja Helena Santala
Täällä on (paljon!) kuvia reissusta:
Suositellut varusteet Atlantin ylityksille:
Remoran Wave 3GS käyttökokemuksia